Volttipojat goes boomboom - Voltas -yhtye Aawastocissa 22.07.2005
"Onpas taas niin tylsää. Viikonlopun keikkareissu takana ja paluu harmaaseen arkeen. No, onneks vaan pariks päiväks. Lauantaina sitten kesän parhaalle suurelle pienelle festarille, eli Naamoille Muurameen. Pakko kirjottaa muutama sananen tosta viime viikonlopun Lapin reissusta, elikkäs Ylitornion Aawastockista.
Reissuun lähettiin täynnä virtaa perjantaina n. klo kuuden aikaan aamulla. Napattiin hyvä ystävämme Joni kuskiks ja matka alkoi ihan mutkatta ja Limpun nightliner kiisi pitkin aamukasteen kosteuttamaa highwayta kohti kaunista Suomen lappia. Kaikki hyvin tähän mennessä...
Ajeltiin siinä Kajaanin tietä ihan normisti satasen vauhtia, kun edellä ajava joku god damn asfalttirekka lyö yllättäen liinat lukkoon keskellä kutostietä. No Jonihan tietty jarruttaa minkä kerkee ja saadaan nightliner just pysähtymään parin metrin päähän rekan perseestä. Kaikki silleen että huhhuh ja et olipas lähellä. Mut tää helvetinkone meidän edessä pistääkin yllättäen pakin päälle ja peruuttaa suoraan meidän keulaan ja työntää metritolkulla bussia taakkepäin. Kauhee kolina ja pauke ja paniikki et toi hulluhan tappaa meidät!! Voitte kuvitella että koko autollinen hippejä huudettiin kurkut suorana! Joni yrittää siinä sitten tööttiä jos rekkakuski vaikka kuulis mut eipä se tietenkään toimi. Onneks Jonissa oli kuitenki sen verta kuskin luonnetta että tajus ruveta kääntää autoo vasuriin että tää hullu rekkakuski FROM HELL tajuis vaikka että sen perässä on kohta ihmisiä vähemmän hengissä. No, loppu hyvin kaikki hyvin. Kuski huomaa ja pysäyttää rekan. Meikä hyppää siitä heti ulos ja kyselemään että mitäs helvettiä?! Tää siihen että ”ehän mie mittään huomannu että täällä jottain muutakin liikennettä” Voi kiesus! Ei kai Kajaanintiellä olla sitten totuttu muuta liikennettä näkemään... Perus-setvimiset siinä sitten käytiin, eikä siinä mitään ongelmia. Rekkamies myönsi heti et se oli sen vika. No, onneksi meidän bussi hurahti käyntiin ja peltivahingotkin oli yllättävän pienet, pikkasen oli konepelti sisässä, mutta matkanteko jatkui kuitenkin ilman että ois tarvinnu vaihtaa kulkupeliä kesken matkaa. Kaikki oltiin vähäsen että huhhuh ja tutinassa...varsinkin Kuittinen, joka herkkänä poikana tais pelästyä eniten ?
Perille päästiin kuitenkin ehjin nahoin ja Aawasaksa kyllä pisti Volttipoikien haavit auki. Aivan järjettömän kaunis paikka. Kuvitelkaa, melkein 300m merenpinnasta oleva festari. Aika huikeet maisemat. Keikka meni soitannollisesti perus-mokineen ja sekoiluineen ihan ok. Jengiäkin oli tosi hyvin...jotain 20 korkeintaan. Saatiin festareitten paras esiintymisaika, eli alottavan artistin arpa osu meidän kohille. Keikan jälkeen juomaan artistibisset ja jallut bussille ja sit fiilistelemään muita bändejä. Tai paskat me mitään bändejä kateltu. Kaikki aistit puudutettuna ja urpoillessahan se hujahti koko loppufestari.
Tähän on muuten pakko pistää tällanen juttu lauantailta Peer Gyntin keikan jälkeen päälavan takana oli kunnia heittää läppää siinä herra Erkinharjun kanssa, kun rakas rumpalipoikamme Lassi tulee kuperkeikkaa mäkeä alas paikalle ja huutaa ihan kurkkusuorana Twist Twistille et ”Ihan saatanan hyvä pändi toi Peer Kynt. Tiijätkö mikä sen rumpalin nimi olikaan”!!! Erkinharju siihen ”Jaa...eipä nyt tuu mieleen, kuka lie” Koko pöytäseurue räjähti nauramaan, mutta ihan hyvässä hengessä. Rumpalit siinä sitten loppujenlopuks kättäpäivää: Erkinharju: -Moi, mie oon TwistTwist Erkinharju ja soitan tossa Peer Gyntissä Piipponen: No terveppäterve, mie oon Lassi ”BoomBoom” Piipponen ja mie soitan Voltasissa. Ja sit alko kahden rumpalin keskustelu... varmaan rumpujen soitosta, luulisin. On se vaan sellanen icebreaker ja ilonen seuramies toi meidän Lars.
Seuraavana päivänä heräiltiin pikkuhiljaa majapaikastamme. Bändimme virallinen apteekki, Jani ”Hank Bannister” Kuittine tarjosi koko jengille krapulalääkkeet ja iloinen seurueemme poistui vähin äänin Ylitornion Aawasaksan kauniista maisemista.
Kiitos ja anteeks kaikille osallisille."
-kaapo-






